tiistai, 6. kesäkuu 2017

Teiskosta Tampereen matkailun uusi vetonaula

Teisko-foorumin nimissä järjestettiin keskustelutilaisuus liittyen Teiskon alueen matkailuun. Elämyspalveluiden tiloihin Teiskon kirkonkylälle kokoontui yli 20 henkeä, joista moni toimi jollain tavalla matkailun tai palveluiden parissa Teiskossa. Järjestäjinä toimivat Teiskon kylätalo ry, Terälahden Seutu ry ja Kaanaan kyläyhdistys ry

Kuulimme Tampereen kaupungin Timo Antikaiselta, että hän on valmistelemassa Teiskon yritystoiminnasta eräänlaista master plania tämän vuoden aikana. Antikainen arvioi, että se mitä kaivataan, on matkailun ympärille tehtävä suunnitelma. Aasian turistien odotetaan löytävän keskisen Suomen viimeistään siinä vaiheessa, kun Lapissa alkaa täyttyä.

Luontomatkailu on Tampereella valttikortti. Järvet erityisesti; puhtaus ja hiljaisuus, turvallisuus. Hän korosti myös, että palveluita pitäisi pystyä paketoimaan valmiiksi kokonaisuuksiksi.

Timo Antikainen kertoo, että hän ajattelee nostavansa master planissa muutamat asiat kehityskohteiksi, mahdollista on myös katsoa kaavoituksellisia asioita. Ajatus on viedä aihioita ja suunnitelmia käsiteltäväksi päätöselimille, ei valmiita suuria paketteja.

Antikainen kertoi lisäksi, että vuoden alusta on käynnistetty Tampereen Tarina brändityön www.tampereenkasvot.fi , missä on kolme teemaa, joista yksi on elämyksiin liittyvä. Tämä on vielä kahden viikon ajan vielä avoinna.

teiskof-matkailu.jpg

Keskustelu Antikaisen esityksen jälkeen korosti sitä, että tarvitaan kaupungin positiivista suhtautumista Teiskon kehittämiseen. Joukkoliikenteen toimiminen on myös matkailupalveluiden osalta aivan keskeistä. Maaseutuohjelmassa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostettu Kaanaan moottoriurheilukeskuksen kehittäminen on edennyt viime aikoina. Muiden asioiden osalta, kuten Maisansalon kehittämisessä ei ole ollut samanlaista onnistumista.

Seuraavaksi Timo Hanhilahti kertoi Maisansalon kehittämissuunnitelmista. Idealla on poliittisen ryhmien vahva tuki ja Ruotulan aluetta on kantakaupungin yleiskaavassa nyt päätetty kehittää asumiskäyttöön. Nopeita muutoksia tuskin on silti tapahtumassa.

Maisansalossa voisi olla kaavassa 20 000 kem uutta alaa + tekniset tilat, mikä on ollut taso aikaisemmissa kaavaehdotuksissa. Monet rajanaapurit ovat olleet positiivisia, muun muassa Murikka-opisto on ollut halukas lähtemään mukaan kaavoitukseen.

Tätä seuraavassa keskustelussa tuli esiin, että Maisansalon suunnittelussa pitää huomioida alueen hyvät luontokohteet, jotta luontohyvinvointipalvelut tai vaikkapa revontulien katseluun ei tule haittoja.

Majoitusta tarjoava Kiviojan Helmi sekä majoitusta, elämyksiä ja pitopalveluita tarjoava Laura Mannonen kertoivat lisäksi kokemuksistaan toimimisesta matkailun parissa.

Halu ja mahdollisuus yhteistyöhön nyt käsillä

Tilaisuuden perusteella paikallisilla toimijoilla on vahva halu löytää yhteisiä toimintatapoja. Mahdollisuudet yhteiseen viestintään ja myös palveluiden paketoimiseen on olemassa. Nyt kaivataan lisää yhteistä keskustelua ja kokeilua.

Monissa puheenvuoroissa korostettiin, että toisia ei pidä nähdä kilpailijoina vaan kumppaneina. Uusia yritystarpeitakin nousi esiin Teiskoon kaivattiin ruokailupaikkaa, missä voisi käydä syömässä paikallista ruokaa. Keskustelussa nousi esiin myös suuri tarve yhteistyökumppaneille Kaanaa Centerin tiimoilta. Pitopalvelua kaivattaisiin isojen tapahtumien yhteydessä ja Tampereen laskuvarjokerhon tullessa toimimaan kentälle viimeistään ensi keväänä on tarvetta jatkuvasti eri palveluille.

Yhteistä markkinointia alettiin jo vähän miettiä. Tampere Countryside voisi olla yksi kokoava teema ja www.teisko.fi pitäisi saada yhteiseen käyttöön.

Joka tapauksessa vilkas keskustelu tilaisuuden loputtua lupaa hyvää. Varmasti yhteistä toimintaa syntyy jo pian, sillä käyntikortteja vaihdettiin ja ensimmäisiä yhteistyön paikkoja jo sovittiin.

Kaupungillekin toiveita

Tampereen kaupungin suuntaan lähti ideoita ja toiveita.

Kokonaismarkkinoinissa tärkeää olisi, että Visit Tampere tekee matkailun boostaamista ulkomailla olleessaan muutenkin. Perttu Pesän porukkaan pitää saada henkilö, joka nimenomaan buustaisi matkailuvientiä.

Lisäksi tarvittaisiin yleismarkkinointia tarjolla olevista palveluista vähintään Pirkkalan lentoasemalla, Rautatieasemalla, ja Nysseissä.

Jonkinlaisen pelkona yhteistyölle keskustelussa nousi valmismatkalaki. Antikainen lupaili, että kaupunki voi selvittää kaikkien yrittäjien puolesta vaikutukset oikeasti ja etsiä sopivat toimintamallit.

tiistai, 28. maaliskuu 2017

Pientaloasumiselle kunnianpalautus

Eilen minulla oli ilo päästä osallistumaan sairastuneen tuuraajana Suomen Omakotiliiton järjestämään paneelikeskusteluun Työväenmuseo Werstaalla. Paikalla oli edustajat 7 puolueesta.

Paneelin aluksi liiton tj Kaija Savolainen toi esille tutkimustuloksia pientaloasumisesta. Asumiskustannusten osuus tuloista on ollut selvässä nousussa. Tähän on syynä etupäässä yleisten asumiskustannusten (energian hinnat, verot) nousu samalla kuin palkkatulokehitys ei ole noussut. Osa omistajista on iäkkäitä, jolloin talojen ylläpito voi nousta mahdottomaksi. On kuitenkin syytä todeta, että kaikkien asumismuotojen kustannukset ovat nousseet ja vuokra-asuntojen vielä enemmän.

Keskustelussa nousi esille kustannuksia lisäävänä vanhojen vuokratonttien nopeasti nousseet hinnat Petsamossa ja muualla keskustan lähellä. Asukkaita huojentaisi jo se, että kaupunki tulee vastaan maksuaikataulussa. Episodi näyttääkin olevan huono esimerkki kaupungin viestinnän ja taloushallinnon kesken.

Kiinteistöverotus oli odotetusti kuuma peruna. Kukaan panelisteista ei ollut sitä lähivuosina ainakaan korottamassa, vaikka kiinteistöveron merkitys kunnan verokertymässä tulee korostumaan sote-uudistuksen jälkeen. Veronalennuksiakaan ei kukaan ollut tarjoamassa, joskin keskustelua kunnan veroprosentin porrastamisesta syrjäisen sijainnin perusteella käytiin.

talo.jpg

Ehdotukseni läpinäkyvyyden lisäämiseksi kiinteistöverokertymän käytöstä herätti kannatusta. Kiinteistövero perustuu osittain siihen, että verolla katetaan kunnan palveluita kiinteistönomistajalle, kuten katujen kunnossapitoa. Verojen kannon ja palveluiden suhde ei kuitenkaan ole selvästi näkyvä, vaikka nykyisellä tietomäärällä ja paikkatiedolla tätäkin lienee kohtuullisen helppoa tuottaa. Kunnan tulisi avata asuntoalueittain palveluiden suhdetta kerättyyn kiinteistöveroon.

Toinen isompi keskustelu tuli hulevesimaksusta, joka on uutena tyrkyllä Tampereellakin osaksi vesimaksua. Yleisö piti ihan oikeutetusti epäreiluna sitä, jos maksusta ei voi saada vapautusta imeyttämällä hulevesi omalla tontillaan kivitaskuihin tai viherkaistoille. Vielä maksua ei ole lopullisesti käsitelty, joten uusi valtuusto pystyy viilaamaan hyvän lopputuloksen.

Tiukankin keskustelun jälkeen on hyvä muistuttaa, että Tampereella on onnistuttu pitämään niin vesi-, kaukolämpö- kuin jätemaksutkin maan keskitasolla. Siksipä on syytä tarjota asukaslähtöisiä ratkaisuvaihtoehtoja muun muassa hulevesimaksun sijaan, jotta kustannukset pysyvät kurissa.

Monelle tulee ehkä yllätyksenä, että Tampereellakin on paljon pientaloja. Asuntokunnista Tampereella on noin 30 000 pien- ja rivitaloasuntoja, lähes 26 % kaikista asuntokunnista. Tämän asuinmuodon näkyvyys keskustelussa hyvästä asumisesta Tampereella on silti hädin tuskin näkynyt. Lähinnä on saatu lukea, kuinka aina ahkerat lappuliisat ovat sakottaneet tienvieriparkista.

Omakotiyhdistykset ovat aktiivisia ottamaan kantaa ja kehittämään toimintaa alueellaan. On myös hyviä esimerkkejä siitä, että taloyhtiö- tai asukasyhdistys ovat kaupungin tukemana kunnostaneet asuinaluettaan viihtyisäksi. Tätä kannattaisi lisätä.

Vanhojen omakotialueiden viihtyisyydestä kannattaa myös kaupungin pitää kiinni. Ne ovat osa kaupungin historiaa, samalla lailla arvokas kuin pääosin purettu vanha Tammela. Pientaloalueet myös houkuttelevat kaupunkiin erilaisia asukkaita kuin kerrostalot. Pientaloista voi muokata myös opiskelijoille tai senioreille yhteisöasumiseen sopivia.

Tampereen tulee lisäksi pitää huolta, että sen alueelta löytyy monenlaisia tontteja halukkaille rakentajille. Aina tonttien ei tarvitse löytyä asemakaavoitetulta alueelta, joskin niitäkin kaivataan.

Teisko-Aitolahden alueella pitää voida rakentaa monipuolisesti. Suunnittelutarveratkaisu on syytä nähdä rakennusluvan esiasteena, ei tapana asettaa haittaa rakentamiselle. Erityisesti pitää ratkaista vesihuolto Terälahdessa; toteuttamisessa kannattaa ottaa yksi askel taaksepäin ja katsoa uudestaan kyläkohtaisen puhdistamon toteutus.

Pientaloasumiselle tulisi antaa ylipäänsä kunnianpalautus Tampereella. Ne ovat tärkeä osan asuntokantaa, mihin investoidaan paikallisesti ylläpitoon ja jonka markkina toimii. Kaupungin kannattaisi nähdä pientaloasujien omatoimisuus etuna.

 

maanantai, 13. maaliskuu 2017

Tampereen kuutiot turvalliseen käyttöön ja kuntoon

Kuvittele lapsen elämän ensimmäiset 18 vuotta. Hyvin todennäköisesti lapsi ja nuori viettää lähes viidesosan elämänsä tunneista ennen täysi-ikäisyyttä kunnan kiinteistöissä, päiväkodissa ja kouluissa. Hengittäen sen ilmaa; nauttien tai huonossa tilanteessa kärsien. Kaupungin ylläpitämien kiinteistöjen kunto on yksi keskeisistä terveysvaikuttajista kehittyvälle immuunijärjestelmälle.

Siksi kaupungin kiinteistöjen sisäilmakysymykset eivät ole triviaa. Ja tärkeää on, että käyttäjien tuntemuksia ei vähätellä. LVI-insinööri voi osoittaa taulukolla tai laskelmalla kaiken olevan kunnossa, mutta tosi asiantuntija on opettaja tai oppilas, joka tietää miltä tuntuu 6 tunnin jälkeen.

Julkisten tilojen käyttäjiltä tulee kuitenkin paljon palautetta, että asiat eivät ole kunnossa. Onko silloin kuunneltu hienoa järjestelmää vai käyttäjiä? Koulurakennuksissa 20 oppilaan käyttöön suunnitellussa luokassa saattaa olla ahdettuna 30 oppilasta. Ilmanvaihto ei ilman rakenteellisia muutoksia todennäköisesti saada toimimaan tälle 1,5 suuremmalle määrälle.

20170205_0065%2C%20Photo%20Jukka%20Heili

Ilmanlaatu voi olla huonoa muustakin syystä kuin homepölystä. Homeiden toksiinit voivat olla salakavalampi vaikuttaja ja materiaalien emissioiden selvittäminen hankalaa. Rakentamisen järjestelmää kaupungissa on silloin syytä tarkastella.

Tilakeskus on Tampereella aktiivisesti ollut mukana kehittämässä energiatehokkuutta. Satojen tuhansien kuutioiden lämmittämisessä tehokkuudella onkin merkitystä. Silti aihetta ei ole mennä ylitehokkuuteen. Vaikkapa ilmanvaihdon sammuttaminen yöaikaan – syntyykin ongelmia haitta-aineiden kertyessä ilmaan, eikä tehostettukaan poisto aina riitä.

Pormestaritasolta on kuultu, että rakentaminen on liian huonolaatuista. Asenne alalla ei yleisesti laadun suhteen ole kunnossa, mutta ei tilaaja - varsinkaan näin iso toimija kuin kaupunki – voi ummistaa silmiään tilaajan vastuulta: pitää osata vaatia ja myös varmistaa hankintasopimuksilla, että tulee laatua eikä sekundaa.

Tampereellakin kannattaisi suosia elinkaarimallilla tehtäviä hankintoja, jolloin rakentajalla on suora intressi tehdä kuin entinen rakentaja itselleen. Elinkaarimalleihin kannattaisi sisällyttää käyttäjien hyvinvoinnin laajasti yhtenä kriteerinä onnistuneesta toteutuksesta. Silloin on merkitystä materiaalien päästöttömyydellä, esteettisillä ja viihtyisillä ratkaisuilla.

Suunta voi olla vain kohti parempaa kokemusta myös kouluissa, päiväkodeissa ja kunnan työpisteissä.

torstai, 16. helmikuu 2017

Sote-soppa porisi Kämmenniemessä

Eilen järjestettiin Kämmenniemen Kessan baarissa ensimmäinen Teisko-foorumin tilaisuus.

Teisko-foorumi on alueen yhdistysten yhteistyönä käynnistynyt aloite lisätä teiskolaisten omatoimista keskustelua alueen asioista. Ensimmäisen tilaisuuden toteuttajina toimivat Terälahden Seutu ry, Teiskon Kylätalo ry ja Kaanaan kyläyhdistys ry. 

Tilaisuuden aiheena oli vahvasti jo teiskolaisia keskusteluttanut – ja vähän jo barrikadeillekin nostattanut - sote-palveluiden tulevaisuus Teiskossa.

Liikkeelle oli hyvä lähteä vähän muistellen historiaa ja kehitystä. Alustajiksi oli saatu alueella 26 vuotta lääkärinä toiminut Marjut Haapala ja vielä pidempään kotipalvelussa toiminut Virva Naskali.

Suomen vaikuttavin terveyskeskus Kämmenniemessä

Haapala valotti hyvin kehitystä 90-luvun alusta nykypäivään. Tekijämäärä on suurin piirtein pysynyt  samana, toimintaa on vain jaettu hieman erilailla eri yksiköiden kesken. Yhteiset erityispalvelut Linnainmaan terveyskeskuksen kanssa ovat hyvä plussa. Viime aikoina on saatu vippilääkäriresurssiakin ajoittain Teiskoon kahden vakilääkärin tueksi.

Haapala kehui erityisesti sähköisten järjestelmien kehittymistä, vaikka ne vievätkin lääkärillä enemmän työaikaa kirjauksineen. Silti hän ei vaihtaisi vanhaan paperijärjestelmään. Ajanvaraus on parantunut huomattavasti. Ennen vanhaan tultiin aamulla istumaan ja odottamaan vuoroa. Myös sairaanhoitajan ajat ovat varattavissa netissä.

Käyntejä Kämmenniemen asemalle tulee keskimäärin 11-12 potilasta/pvä/lääkäri ja 200-300 potilasta yhteensä/kk/asema. Haapala kertoi tutkimuksista, joissa on vertailtu hoidon vaikuttavuutta koko maan tasolla ja Kämmenniemen tk oli maan kärjessä. Tämän tapaista laatututkimusta hän peräänkuulutti jatkossa lisää.
 

Kotipalvelu on kiireen kurimuksessa

Virva Naskali valotti kotipalvelun arkea. Toisaalta tilanne on parantunut kun eri työt voi nyt tehdä sama henkilö. Ennen oli eri työntekijä antamassa insuliinin ja toinen hoitamassa muuten. Kämmenniemeen tullut Saarentupa paransi alueen tilannetta huomattavasti, kun käyntiin sinne on voinut yhdistää laboratoriokäyntejä ja hoitoa.

Ennen kotipalvelu teki itse ruoan asiakkaan luona. Silloin ehdittiin 4 paikkaa/pvä ja tekemään kaikki työt kerrallaan, vaihtamaan myös kuulumiset. Nyt tehdään 7-14 paikkaa/päivä. Päivässä voi joutua ajamaan vielä lisäksi 150 km eikä usein aikaa jää pitää edes kahvitaukoa välissä. Asiakkaiden kanssa ei paljon ehdi käymään kuulumisia.

Positiivisena Naskali näki sen, että tietotekniikka on helpottanut potilastietojen siirtoa.

Keskustelussa tuli esiin, että Kämmenniemen tk:n kesäsulkua ei ole voitu perustella taloudellisilla syillä. Ihmeteltiinkin, että miksi asukkaille - myös kesäteiskolaisille, joista monet ovat kantakaupungista – ei voida tarjota palveluja myös kesällä.

Tuleva sote-uudistus on vielä avoin kirja

Muutoksien pohdinnasta oli luonteva siirtyä seuraavaksi näkemyksiin tulevasta. Maakunta- ja sote-palveluiden uudistusta valmistellaan Pirkanmaalla etunenässä. Esivalmistelun hallituksessa toimiva Sirpa Pursiainen Maisansalosta kertoi taustoja ja tilanteesta.

Uudistusta tehdään monissa työryhmissä ja Pursiainen korosti, että nyt on oikea hetki viestittää valmistelulle esimerkiksi Teiskon toiveita.  Materiaalit valmistelusta löytyvät Pirkanmaan liiton sivuilta.

Siiloutumisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä seurattavista asioista. Ja kuka vahtii palveluntuottajia? Pursiainen pohti tekeekö valinnanvapaus sen, että huonot toimijat putoavat markkinoilta? Kermankuorinnan ehkäisyyn ei ole suoraa ratkaisua vielä olemassa.

Tärkeänä uudistuksessa täytyy katsoa että ei ole liikaa esimiehiä. Näin saadaan lisää säästöä. Asiakkaille olisi tärkeä saada käyttöön sähköinen palautejärjestelmä.

Hallituksen tavoite on, että uudistus olisi voimassa 1.1.2019. Pursiainen ei kuitenkaan usko aikataulun pitävän.


Suunta on ollut hyvä – onhan jatkossakin?

Johtopäätöksinä tilaisuudesta voinee sanoa, että sote-palvelut ovat Teiskossa kehittyneet hyvään suuntaan. Toiminnan pilkkoutuminen moniin palveluntuottajiin ja kiire sekä hoitokontaktien lyhyt kesto varsinkin kotihoidossa eivät ole positiivista.

Sote-uudistuksessa tärkeää onkin varmistaa, että palvelut eivät pilkkoudu liian pieniin osiin. Muuten tarvitaan lisää väkeä pitämään huolta hoitoketjujen toimivuudesta ja ihmisten kokonaisvastuusta.

Pormestari ja apulaispormestarit ovat viestittäneet, että Kämmenniemen tk:n tulevaisuus on toistaiseksi turvattu. Pormestari Ikosen mukaan ainakin siihen asti, kun Nurmi-Sorila on rakentunut valmiiksi. Tulevat valtuutetut ja uusi pormestari ovat kuitenkin ne, jotka päätöset tekevät muutaman vuoden sisällä.

Teisko-fooorumi jatkuu

Tilaisuudet jatkuvat kevään mittaan. Seuraavaa aihetta ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti paikkana toimii Kaanaan kylätalo. Foorumista kiinnostuneet muutkin yhdistykset ovat tervetulleita mukaan!


 

lauantai, 28. tammikuu 2017

Kuka päättää – asuako omakoti- vai kerrostalossa?

Aamulehti kertoo 28.1., että kerrostalokotien suosio on kasvanut. Juttu ei kuitenkaan kerro taustoja sille, miksi näin on käynyt. (Verkkojuttu muuten eroaa paperisesta otsikoinniltaan)

Keskimääräinen asuntokuntien (perheiden) koko on pienentynyt jatkuvasti. Tähän vaikuttaa muun muassa Tampereen opiskelijavaltaisuus, väestön vanhentuminen sekä yleinen yhteiskunnan sinkkuistuminen. Tampereen seudulla pientalot ovat rakentuneet pääosin kehyskuntiin viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Edellä mainituista johtuen kehyskunnissa on selvästi suuremmat asuntokuntien koot.

Uusien pientalojen aloitukset ovat laskeneet 17 000 kpl/v vain noin 6000 aloitukseen. Keskeisenä syynä on ollut talouden kiristyminen, mutta myös sopivien omakotitonttien puuttuminen. Ehkä markkina on myös täyttymässä, kun vanhoja omakotitaloja tulee myyntiin väestön vanhetessa.

Monelle tulee yllätyksenä, että Tampereellakin on paljon pientaloja. Asuntokunnista Tampereella on noin 30 000 pien- ja rivitaloasuntoja, lähes 26 % kaikista asuntokunnista!  Tämän asuinmuodon näkyvyys keskustelussa hyvästä asumisesta Tampereella on hädin tuskin näkynyt. Kaikille onni ei ole kävelymatka taidenäyttelyyn tai näkymä Hämeenkadulle.

okt-katto.jpg

Aamulehden jutussa paistaa läpi halu ohjata ihmisiä asumaan kerrostaloihin pientalojen sijaan. Miksi? Ekologiset perustelut eivät tätä tue. Keskustan tonttimaan tuoton maksimointi ja gryndauksen mahdollistaminen lienee yksi syy.

Asun perheen kanssa omakotitalossa. Olen ennen sitä asunut opiskeluaikana soluasunnossa, kerrostalossa, omakotitalon erillisasunnossa asuinyhteisössä ja kytketyn talon asunnossa. Kaikissa niistä viihdyin ja asuminen on ollut kaikissa erilaista.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisen tulisi voida itse päättää itselleen mieluisin asumismuoto. Erilaiset tutkimukset kertovat, että reilu valtaosa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa.

Kimmo Kurunmäelle ja muille suunnittelijoille voisin vielä osoittaa kysymyksen: jos moni haluaa asua kerrostalossa, onko haja-asutusalueelle rakentamista tarpeen tehdä niin vaikeaksi?

On selvää, että politiikalla on syynsä siihen, että asuminen keskittyy kerrostaloihin eikä kyse ole luonnonlaista.

Joitain kirjoitukseen liittyviä verkkolähteitä:

http://www.tampere.fi/liitteet/6HShwKNGp/Asuntokunnat_ja_perheet_2013..pdf
http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/837.html
http://www.pientaloteollisuus.fi/document.php/1/461/Suhdannekatsaus+3Q2016/6774ad8a66a371c3e60ea710e2ed7c88
http://yle.fi/uutiset/3-8386187
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-lahes-kaikki-jotka-eivat-viela-asu-omakotitalossa-haluaisivat-asua-siella-3454620

  • Henkilötiedot

    Politiikan ja elämän kommentointia. Kirjoittaja on agrologi ja toimii uusiutuvan energian alalla.

  • Tagipilvi