Eilen minulla oli ilo päästä osallistumaan sairastuneen tuuraajana Suomen Omakotiliiton järjestämään paneelikeskusteluun Työväenmuseo Werstaalla. Paikalla oli edustajat 7 puolueesta.

Paneelin aluksi liiton tj Kaija Savolainen toi esille tutkimustuloksia pientaloasumisesta. Asumiskustannusten osuus tuloista on ollut selvässä nousussa. Tähän on syynä etupäässä yleisten asumiskustannusten (energian hinnat, verot) nousu samalla kuin palkkatulokehitys ei ole noussut. Osa omistajista on iäkkäitä, jolloin talojen ylläpito voi nousta mahdottomaksi. On kuitenkin syytä todeta, että kaikkien asumismuotojen kustannukset ovat nousseet ja vuokra-asuntojen vielä enemmän.

Keskustelussa nousi esille kustannuksia lisäävänä vanhojen vuokratonttien nopeasti nousseet hinnat Petsamossa ja muualla keskustan lähellä. Asukkaita huojentaisi jo se, että kaupunki tulee vastaan maksuaikataulussa. Episodi näyttääkin olevan huono esimerkki kaupungin viestinnän ja taloushallinnon kesken.

Kiinteistöverotus oli odotetusti kuuma peruna. Kukaan panelisteista ei ollut sitä lähivuosina ainakaan korottamassa, vaikka kiinteistöveron merkitys kunnan verokertymässä tulee korostumaan sote-uudistuksen jälkeen. Veronalennuksiakaan ei kukaan ollut tarjoamassa, joskin keskustelua kunnan veroprosentin porrastamisesta syrjäisen sijainnin perusteella käytiin.

talo.jpg

Ehdotukseni läpinäkyvyyden lisäämiseksi kiinteistöverokertymän käytöstä herätti kannatusta. Kiinteistövero perustuu osittain siihen, että verolla katetaan kunnan palveluita kiinteistönomistajalle, kuten katujen kunnossapitoa. Verojen kannon ja palveluiden suhde ei kuitenkaan ole selvästi näkyvä, vaikka nykyisellä tietomäärällä ja paikkatiedolla tätäkin lienee kohtuullisen helppoa tuottaa. Kunnan tulisi avata asuntoalueittain palveluiden suhdetta kerättyyn kiinteistöveroon.

Toinen isompi keskustelu tuli hulevesimaksusta, joka on uutena tyrkyllä Tampereellakin osaksi vesimaksua. Yleisö piti ihan oikeutetusti epäreiluna sitä, jos maksusta ei voi saada vapautusta imeyttämällä hulevesi omalla tontillaan kivitaskuihin tai viherkaistoille. Vielä maksua ei ole lopullisesti käsitelty, joten uusi valtuusto pystyy viilaamaan hyvän lopputuloksen.

Tiukankin keskustelun jälkeen on hyvä muistuttaa, että Tampereella on onnistuttu pitämään niin vesi-, kaukolämpö- kuin jätemaksutkin maan keskitasolla. Siksipä on syytä tarjota asukaslähtöisiä ratkaisuvaihtoehtoja muun muassa hulevesimaksun sijaan, jotta kustannukset pysyvät kurissa.

Monelle tulee ehkä yllätyksenä, että Tampereellakin on paljon pientaloja. Asuntokunnista Tampereella on noin 30 000 pien- ja rivitaloasuntoja, lähes 26 % kaikista asuntokunnista. Tämän asuinmuodon näkyvyys keskustelussa hyvästä asumisesta Tampereella on silti hädin tuskin näkynyt. Lähinnä on saatu lukea, kuinka aina ahkerat lappuliisat ovat sakottaneet tienvieriparkista.

Omakotiyhdistykset ovat aktiivisia ottamaan kantaa ja kehittämään toimintaa alueellaan. On myös hyviä esimerkkejä siitä, että taloyhtiö- tai asukasyhdistys ovat kaupungin tukemana kunnostaneet asuinaluettaan viihtyisäksi. Tätä kannattaisi lisätä.

Vanhojen omakotialueiden viihtyisyydestä kannattaa myös kaupungin pitää kiinni. Ne ovat osa kaupungin historiaa, samalla lailla arvokas kuin pääosin purettu vanha Tammela. Pientaloalueet myös houkuttelevat kaupunkiin erilaisia asukkaita kuin kerrostalot. Pientaloista voi muokata myös opiskelijoille tai senioreille yhteisöasumiseen sopivia.

Tampereen tulee lisäksi pitää huolta, että sen alueelta löytyy monenlaisia tontteja halukkaille rakentajille. Aina tonttien ei tarvitse löytyä asemakaavoitetulta alueelta, joskin niitäkin kaivataan.

Teisko-Aitolahden alueella pitää voida rakentaa monipuolisesti. Suunnittelutarveratkaisu on syytä nähdä rakennusluvan esiasteena, ei tapana asettaa haittaa rakentamiselle. Erityisesti pitää ratkaista vesihuolto Terälahdessa; toteuttamisessa kannattaa ottaa yksi askel taaksepäin ja katsoa uudestaan kyläkohtaisen puhdistamon toteutus.

Pientaloasumiselle tulisi antaa ylipäänsä kunnianpalautus Tampereella. Ne ovat tärkeä osan asuntokantaa, mihin investoidaan paikallisesti ylläpitoon ja jonka markkina toimii. Kaupungin kannattaisi nähdä pientaloasujien omatoimisuus etuna.