Kuva: Google Maps
Tampereella on suunnitteilla kaksi muutosta, joiden valmistelussa virkamiehet ovat unohtaneet kokonaan maantieteellisesti yli puolet kaupungista olevan asutettuna. Toinen on alueellinen joukkoliikenteen lippu-uudistus ja toinen palvelurakenteen keskitetty malli. Käsittelen näitä kahdessa blogissa. Ensin palvelurakenteen keskittämismallia.
Keskittämismalli - virkamiesslangilla tulevaisuuden palvelumalli - on lähtenyt liikkeelle 2014. Mallissa on otettu käyttöön hyvinvointikeskus- ja lähitorimalli. Sen vaaleanpunainen idea on, että kuntalainen saisi samalla käynnillä monta palvelua keskuksesta ja keskukset olisivat pyörämatkan päässä. Teiskolaisten palvelut valmistelleet Kari Hakari ja Sisko Hiltunen ”tarjoaisivat” Linnainmaalle.
Ovatkohan valmistelevat virkahenkilöt katsoneet karttaa?! Pyörämatka toteutuu varmaan kantakaupungissa, mutta Teisko on spesiaali alue. Etäisyys Kämmenniemeen, missä on alueen parhaat palvelut, on yli 25 km Kaanaasta.
Kuvan lähde Tampereen kaupunki, tekstilaatikot Merja Makkonen
Toinen vahva epäilys on, että kuinka moni lääkärin palveluita tarvitseva aikoo yhdistää sairaana ollessaan samaan käyntiin nuorisokeskukseen menon tai kahvittelun kanssaseniorien kanssa. Näin Hiltunen visioi.
Koko malli on tullut hyvin puskista. Aiemmissa kaupunginhallituksen kokouksissa sitä on käsitelty hyvin yleisellä tasolla, eikä palveluverkon karsimisesta ole ollut lainkaan mainintaa. Vain hienoja periaatteita hyvästä palvelutasosta jne,
Ja nyt yhtäkkiä suunnitelmat terveysaseman lakkauttamisesta ja palvelutason laskemisesta tulee Teiskon asukkaille Aamulehden kautta tietoon!! Teiskolaiset ovat ymmärrettävästi pöyristyneitä asiasta.
Työn valmistelussa suututtaa myös valmistelutapa. Kaupunginhallituksen esityslistassa väitetään, että se on laajasti osallistettu. Se ehkä pitää paikkansa Linnainmaalla ja alaikäisten lasten keskuudessa. Mutta Teiskon osalta osallistaminen on täysin puutteellista unohtaen aikuisväestön ja erityisesti terveyskeskuksen käyttäjät. Myöskään Alue-Alvari ei ilmeisesti ole asiaa käsitellyt, vaikka sen pitäisi juuri olla tällaisissa asioissa keskeinen taho.
Teiskossa – kaupungin slangissa pohjoisella suuralueella (tämäkin muuten tapa häivyttää Teiskon identiteettiä) – asuvien keski-ikä on korkein Tampereen alueista. Mitä vanhempi väestö, sen suurempi terveyspalveluiden käyttötarve.
Palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus ovat lainsäädännön turvaamia. Teiskolaiset ovat oikeutettuja yhdenvertaisesti ja kohtuullisella vaivalla palveluihin. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 10§:sä lukee (tummennukset minun):
”Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan.
Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi.”
Kämmenniemen terveysasemalla on lääkärin- ja terveydenhoitajan vastaanotto, hammashuoltoyksikkö, äitiysneuvola ja yhtenä päivänä viikossa laboratoriovastaanotto. Terveysaseman yhteydessä toimii myös apteekki, jonka toiminta todennäköisesti lakkaisi terveysaseman poistuessa.
Terveysaseman toimintaan ollaan Teiskossa pääosin hyvin tyytyväisiä ja toiminta on pienellä henkilökunnalla varmasti tehokasta. Kiinteistökulut ovat varmasti kohtuulliset kiinteistössä, missä turhaa alaa ei ole.
Lisäksi Kämmenniemessä on hyvin arvostettu kirjasto, nuorisokeskus, vanhuspalvelukoti, kauppa ja kahvila-baari.
Suuri kysymys onkin: miksi tätä hyvää palvelukokonaisuutta halutaan hajoittaa?
Vielä kummallisemmaksi asian tekee se, että palvelumallissa: ” tarkasteluissa ovat hyvinvointiin liittyvien palveluiden lisäksi myös alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne.”
Kämmenniemessä ja Terälahdessa ovat osayleiskaavatyöt käynnistyneet. Rakentamattomia tonttejakin Kämmenniemessä on vielä jäljellä. Kuka oikein johtaa Tampereen suunnittelua, kun prosessit ovat täysin vastakkaisia?
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen on pormestariohjelmassaan luvannut: ”Tamperelaisen tulee saada sellaista palvelua kuin hän eri elämäntilanteissa tarvitsee. Palveluiden järjestämisessä ei saa ilmetä minkään vähemmistön syrjintää. Palvelut toteutetaan kustannustehokkaasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi.” Nyt punnitaan pitääkö Ikonen lupauksensa.
Palvelumalli sinänsä on kannatettavaa, jos se parantaa palvelun tasoa tai laatua. Mutta Teiskon osalta kehittäminen on tehtävä Kämmenniemeen. Muut ratkaisut ovat täysin kestämättömiä kunnallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Lähteitä:
http://www.tampere.fi/tampereinfo/palvelumalli.html
http://www.tampere.fi/material/attachments/a/6Djmt7sUW/pormestariohjelma.pdf
Kommentit