Talojen matalaenergia- jopa passiivirakentaminen on kovasti tulossa muotiin. Kyse on vielä vapaaehtoisesta kehityksestä, mutta rakennusmääräysten koko ajan kiristyessä suuntauksena voi olla edellytyksenä rakentaa matalaenergiataloja.

Hommahan tarkoittaa, että talojen eristystä parannetaan ja ilmanvuotoa rakenteiden läpi (minkä kautta häviää myös energiaa) vähennetään.

Ilma- ja kosteustiiviisti rakennettujen 'pullotalojen' toimivuuteen useamman vuoden ajan minun on vaikea uskoa. En tunne juurikaan rakennusfysiikkaa, mutta tunne on sellainen, että yritykset hallita ilman kiertoa tiiviissä taloissa on mahdotonta.

Asiasta on jonkin verran ollut keskusteluakin foorumeilla. Joitain asiantuntijoiden väittelyitä olen huomannut lehtien palstoilla.

Lähdin miettimään, että onko passiivi- ja matalaenergiataloihin pyrkiminen yksiselitteisesti hyvä myöskään energiankulutuksen ja CO2-päästöjen kannalta.

Yleisin eristemateriaali on käsittääkseni ollut polyuretaani (PUR), jota käytetään monien talovalmistajien mallistoissa. PUR:iin sitoutuu huomattava määrä energiaa ja sen tuottaminen aiheuttaa CO2-päästöjä.

Laskin keskimääräisen uudistalon (pinta-ala 250 m2 ja 2,6 m huonekorkeus) perusteella neljän eri eristevaihtoehdon vaikutukset, jos tavoitteena olisi matalaenergiataloa. Tiedot U-arvoista perustuvat sivuilla annettuihin tietoihin. 

  1. PUR
    • tuotannon CO2-päästö 11,7 tn
    • tuotannon energian kulutus 98 000 kWh
    • tuotannon vedenkulutus (vesijalanjälki) 1231 tn
  2. Vuorivilla
    • tuotannon CO2-päästö 3,1 tn
    • tuotannon energian kulutus 12 800 kWh
    • tuotannon vedenkulutus (vesijalanjälki) ??
  3. Selluvilla
    • tuotannon CO2-päästö 1,07 tn
    • tuotannon energian kulutus 5 300 kWh
    • tuotannon vedenkulutus (vesijalanjälki) ?? tn
  4. Olkipaali
    • tuotannon CO2-tase (korjuun ja kuljetuksen suhde sidottuun hiileen) 0,34 tn
    • tuotannon energian kulutus 1 500 kWh
    • tuotannon vedenkulutus (vesijalanjälki) ??

MELKOISEN HUIMAAVA ERO eri eristeillä!!

Laskennan lähteinä käytin näitä linkkejä ja sivustoja: 

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2412.pdf

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2357.pdf

http://www.vapo.fi/index.php?id=55&selNews=103

http://www.spu.fi

http://www.ekovilla.com

http://www.isover.fi

http://www.amazonails.org.uk/UserFiles/files/strawbaleguide.pdf

Taloa pitäisikin katsoa mielestäni kokonaisuutena, kuten Vapaavuori on esittänyt suunnitellussa primäärienergiaan perustuvassa kiinteistöverossa. Kun lämmön lähteenä on kestävä uusiutuva energia ja talon energiakulutus kohtalaisen matala, päästään talon elinkaaren aikana vähempiin päästöihin sekä energiankulutukseen ja talon materiaalit ovat kuitenkin myrkyttömiä ja kierrätettävissä tai uusiokäytettäviä.

On käsittääkseni mahdollista kuitenkin käyttää myös ns. hengittävää rakennetta jopa passiivitaloiksi katsotuissa ratkaisuissa, kuten tämän yrityksen ratkaisuissa.