Olen taas pidemmän tauon jälkeen lomittamassa. Tällä kertaa tilalle on matkaa reilu 30 km ja lähes koko matka hiekkatietä. En halua olla vaikea, mutta olen kyllä ihmeissäni siitä, että lomittajat ovat niin hiljaksiin huonoista työeduista.



Lomittaja joutuu ajamaan huonoja teitä ilmalla kuin ilmalla. Ajo ei kuulu työaikaan, vaikka tilalle joutuu ajamaan lähes poikkeuksetta kahteen eri otteeseen päivän aikana. Ja vielä kaiken huippuna, jollain kumman perusteella kilometrikorvaukset maksetaan vain yhdestä reissusta!

Valtio on todellisin perustein auton kulumiseen ja käyttömenoihin perustuen määritellyt kilometrikorvauksen. Huonoilla teillä auto vieläpä kuluu tavallista enemmän. Ja siitä huolimatta korvaus maksetaan vain kerran päivässä jollain käsittämättömällä perusteella.

Ottaen huomioon monin paikoin Suomea vaikeaksi menneen lomittajapulan, kannattaisi tämäkin työn kiinnostavuuteen vaikuttava tekijä ottaa huomioon.

Eläinten ja isäntäväen kanssa on onneksi useimmiten mukavaa olla työssä. Siksi lomittajat eivät varmastikaan valita ajoista, kenties.