On monenlaisia asioita, joiden ongelmat pyrkivät esiin hitaasti ja vaivihkaa. Tarkkanäköisimmät epäilevät ongelmia olevan, mutta valtavirta ja ennen kaikkea valtaa käyttävä enemmistö sulkee silmänsä ja korvansa. Joko tiedostomattomana kollektiivisena harhana tai tietoisena itsepetoksena.

Tämän päivän uutisissa kerrotut vanhustenhoidon asiantuntijan lausunnot ovat yksi esimerkki. Vuosikausia vanhustenhoidon tila on silmin nähden mennyt huonompaan ja resurssit käyneet vähiin. Silti tarvittavaa perusteellista remonttia ajattelutavassa ei ole tehty.

Vanhusten hoidon pitää pian muuttua siihen suuntaan, että mahdollisimman pitkään ensinnäkin vanhukset hoidetaan kotona ja toiseksi vanhusten kodit ovat yhteisöllisiä hoitopaikkoja, joissa vanhukset tekevät itse niin paljon, kuin pystyvät. Ja kyllä he paljon pystyvätkin, kun alusta asti heille annetaan mahdollisuus itse tehdä ja osallistua, eikä hoideta heitä, kuin saattopotilaita.

Toinen huolestuttava asia on nanoteknologian yleistyminen. Nimenomaan yleistyminen ilman, että alaa valvoo kukaan. Kirjoitin aiheesta mielipidekirjoituksen Keskisuomalaiseen.

Esimerkkinä todellisesta vallankäytöstä asioiden peittelemiseksi käy edelleen ajankohtainen Arpad Pusztain tapaus vuodelta 1998. Pusztai on hiljan kertonut koko tapauksen uudestaan. Hän sai poliittisesti vääriä tuloksia gm-perunakokeellaan ja joutui valtion sekä tieteellisen establishmentin jyräämäksi. Vieläkään hänen saamiaan tuloksia ei ole tieteellisesti kyseenalaistettu toistamalla koe.