Nyt se on siis selvillä. Ehdokasnumeroni on 79.
 kuvabanneri.jpg
En oikein usko vaalinumeroiden merkitykseen. Siksi teimme jo hyvissä ajoin oman kampanjalehtemme Tuulikin kanssa, ilman numeroista. Nimi ja sen yhdistäminen kirjoituksiin tai asioihin on kaikista tärkeintä. Ainahan ainakin minä tarkistan vaalikopissa listasta numeron, jolle olen ääneni antamassa.

MTK Keski-Suomi järjesti paneelin eilen Muuramessa. Sain kutsun, tosin vähän itseäni tuppaamalla. Hyvä niin, koska keskustelu oli pääosin hyvää ja kuulijoitakin keskiverto paneelin verran.

Yllätyksiä paneelissa tuli vähän. Yksi oli Paavo Niileksen (KD) turpeen lisäkäytön kriittisyys, vaikka hän on ollut VAPO:n hallintoneuvostossakin (?). Luomua sain puolustaa yksin, mutta laatupuun tuotantoa kannatti myös Kari Enkola (kokoomus). Enkola on ollut ihan pirteän positiivinen yllätys joissain kysymyksissä.

Tänään uutiset ovat kertoneet Suomen jäämisestä pääosin Itä-Euroopan maiden kanssa vastustamaan Saksan puheenjohtajuuden esittämää yksipuolista 20% hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuoteen 2020 mennessä.

Yksipuolisuudellahan tarkoitetaan, että ei aseteta velvoitetta onnistumiselle kv-neuvotteluissa tai sille, että muut maat omatoimisesti asettaisivat tavoitteita.

Mauri Pekkarinen ja muut (Wallin lienee toista mieltä) ovat lukkiutuneet omien etujen ajamiseen, kun parhaiten omia etuja ajetaan kunnianhimoisella esimerkillä. Kyse on lopulta vain 1,5% vähennyksestä/vuosi.

Eikä tässä nyt olla sitoutumassa siihen, ettei muita kehoteta, suostutella ja vaadita mukaan päästövähennyksiin. Kiinalle ja Intialle sekä muille kehittyville maille on ehdottoman tärkeää, että teollistuneet maat näyttävät mallia. Vasta sitten voimme vaatia kehittyviä maitakin vähentämään päästöjään.

EU myös ajaa Yhdysvaltoja entistä enemmän paitsioon esimerkillään. Yhdysvalloilla ei ole pian mitään uskottavuutta ilmastoneuvotteluissa, ellei se itse aseta reiluja säästötavoitteita.